Seteli-sivulle        

  Jälkilöylyt

   "Löylyä ei heitetä litrakaupalla vaan enemmänkin "ripsuttelua", jonka tahti hidastuu lämpötilan noustessa."                                                    
                                    
 
  
Tätä sivua pidin lähinnä Setelin ym puheenjohtajan ominaisuudessa. Kun ne postit vihdoin
    päättyivät keväällä 2005, niin samalla tietysti päättyi pj:n palstanpitokin. Mutta ei hätiä mitiä :

    Palstanpito jatkuu Blogi-nimisenä: nehän ovat niin In, joten pitäähän sellainen olla !

           Tervetuloa Blogi-sivulle !

 

      Heikki Santala 

          0400-801141 
 
heikki.santala@netti.fi

"Alkaa olla takanapäin"
Santalan puhe 30.11.05

Original Message -----
Sent: Thursday, February 09, 2006 1:13 PM
Subject: KKO perustuslain ylin tulkitsija

----------------------------------------------------------------------------
 
Korkein oikeus on ylin perustuslain tulkitsija
 
Erityisasiantuntija Jaakko Ylitalo Lapin liitosta kysyi tarvitaanko Suomessa sittenkin perustuslakituomioistuin (HS 18.1.).
 
   Vastasin kysymykseen osaltani kirjoituksessani "Tuomioistuimilla on jo käytössään perustuslakituomioistuimen toimivaltaa" (HS 2.2.).
 
   Totesin, että perustuslain 106. ja 107. pykälien mukaisesti tuomioistuimen on annettava perustuslain säännökselle etusija, jos asiassa sovellettavan lain säännös on perustuslain kanssa ilmeisessä ristiriidassa. Tämä siitä riippumatta, onko perustuslakivaliokunta lausunut ko. laista jotain vai ei.
 
   Tähän perustuen katsoin, että tuomioistuimilla on jo nyt perustuslain valvontavaltaa ohi ja yli perustuslakivaliokunnan. Eli ylin perustuslain tulkitsija on tuomioistuin; viime kädessä korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus; ei perustuslakivaliokunta, kuten yleisesti väitetään. Esimerkkitapaus puuttui kirjoituksestani.
 
   Heti kirjoitukseni jälkeen totesin, että korkein oikeus on tehnyt 106. pykälän soveltamisessa ennakkoratkaisun tuomiollaan KKO 2004:26.  Siinä KKO antoi etusijan perustuslain 15. pykälälle (omaisuuden suoja) ja sivuutti rakennussuojelulain 9. pykälän säännöksen. Kaiken lisäksi perustuslakivaliokunta oli  lausunnossaan päinvastoin katsonut, ettei lain säännös ollut ristiriidassa perustuslain tarkoittaman omaisuuden suojan kanssa.
 
   Korkein oikeus siis toteutti perustuslaillista toimivaltaansa; sovelsi perustuslain säännöstä ja ohitti eduskunnan säätämän tavallisen lain, siitäkin huolimatta, että perustuslakivaliokunta oli katsonut sen perustuslain mukaiseksi. Näin juuri kirjoituksessani oletinkin tapahtuvan.  
 
   KKO:n ennakkoratkaisun jälkeen ei pitäisi olla epäselvää, etteikö tuomioistuin ole perustuslain viimeinen eli ylin tulkitsija; ei perustuslakivaliokunta.
 
   Hallintotiet. maisteri Anssi Törmälä ja ylioppilas Tuomo Lukkarinen Joensuusta väittävät kuitenkin toisin teilatessaan kirjoitukseni (HS 9.2.).
 
   Maisteri Törmälän ja ylioppilas Lukkarisen päinvastaisista väittämistä totean vain, että kirjoitukseni ydin, eli kysymys perustuslain ylimmästä tulkitsijasta, on täysin KKO:n ennakkoratkaisun mukainen, eikä väittämillä muuksi muutu.
 
    Mitä vielä tulee taannoisen rajavartijalakon kaavaillusta rajoittamisesta tai kieltämisestä, niin siinä on syytä ensimmäisenä ottaa huomioon perustuslain takaamat kansalaisen perusoikeudet "Ihmiset ovat yhdenvertaiset lain edessä". Samoin perustuslain veroiset ihmisoikeussopimukset; kuten pakkotyön kielto ja monet muutkin sopimukset.
 
   Perusoikeuksiin kajoaminen ei nyt sentään ole vain joku lainsäädäntötekninen kysymys, kuten Törmälä ja Lukkarinen väittävät. Ja ellei Suomen laki ja oikeuskäytäntö riitä, niin turvaa on haettavissa esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta. Kuten monet ovat menestyksellä hakeneetkin.
 
Aiheetta enempään.
 
Heikki Santala
Järjestöneuvos
Kauniainen
 
  

Medialle

22.1.2006

TUOMIOISTUIMILLA ON JO PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN TOIMIVALTAA 

   Erityisasiantuntija Jaakko Ylitalo Lapin liitosta kysyi HS:ssa 18.1. tarvitaanko Suomessa perustuslakituomioistuinta; aiheena perustuslakivaliokunnan mietintö oikeuskanslerin virkatoimien laillisuuden tutkimisesta. 

   Ylitalo toteaa valiokunnan perustaneen mietintönsä "oikeuskanslerin jälkiselvittelyyn ja parin poliitikon subjektiivisiin todistuksiin. Mietinnön sisältö on myös hämmentävä." Tuomioistuimissa johtopäätökset sen sijaan tehdään objektiivisiin tosiasioihin perustuen. 

   "Perustuslakivaliokunnan jäsenet ovat joko entisiä tai potentiaalisia tulevia ministereitä. Onko niin, että perustuslakivaliokunta on niin kiinni päivän politiikassa, että se ei ole kykenevä tutkimaan johtavien poliitikkojen ja oikeuskanslerin toiminnan laimukaisuutta. Jos näin on, niin perustuslakituomioistuin on Suomessa välttämätön." Näin tosiaan on. Tuorein tapaus on ns. kriisinhallintalain käsittelyn politisoituminen perustuslakivaliokunnassa. 

  Nykyisen perustuslain laillisuusvalvontaa koskeva 106 pykälä "Perustuslain etusija" tosiasiassa antaa jo tuomioistuimille perustuslakituomioistuimelle kuuluvaa tuomiovaltaa : "Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle."  Sama määräys toistetaan 107 §:ssä asetuksen tai muun lakia alemman säännöksen osalta. Näiden pykälien soveltamisesta tuomioistuimissa ei kuitenkaan vielä ole yhtään oikeustapausta. Taannoista rajavartiolakkoa rajoittavan tai kieltävän poikkeuslakihankkeen yhteydessä ristiriita olisi erittäin todennäköisesti jouduttu selvittämään; eli yksilöoikeuksiin kaavaillut rajoitukset suhteessa perustuslain ihmisoikeussäännöksiin.

  Etusijan antaminen perustuslaille tarkoittaa sitä, että tuomioistuimen on sovellettava ristiriitatilanteessa tavallisen lain sijasta perustuslain säännöstä; riippumatta siitä onko perustuslakivaliokunta lausunut laista jotain vai ei. Tämä onkin kansalaisten oikeusturvan kannalta välttämätöntä. Tuomiovaltaa ei voida alistaa politiikan välineeksi. Parhaiten oikeusturva toteutuu erottamalla säädäntävalta ja tuomiovalta kokonaan toisistaan. Tähän tarvitaan perustuslakituomioistuinta. 

 Perustuslakivaliokunnan tulee antaa pyydettäessä lausunto lakiehdotusten perustuslainmukaisuudesta, ja samoin suhteesta ihmisoikeussopimuksiin. Mitään sitovuutta lausunnoille ei perustuslaissa ole annettu. Siihen perustuen tuomioistuimilla on jo nyt perustuslain valvontavaltaa ohi ja yli perustuslakivaliokunnan. Tämä on tietenkin selvä uhka valiokunnan statukselle. Tämänkö takia asiasta vaietaan ja annetaan ymmärtää valiokunnan ylin valta ?  

 Tuomioistuimissa ei siis ole vielä ollut esillä ainuttakaan tapausta, jossa 106 pykälää olisi jouduttu soveltamaan, eli noudattamaan vain perustuslakia, ja siten ohittamaan eduskunnan säätämä tavallinen laki. Kun tällainen ensimmäinen tapaus tulee, niin ei ole vaikea ennustaa sen aiheuttavan melkoisen hälyn ja poliittisen kädenväännön perustuslakituomioistuimen perustamisesta Suomeen. 

Heikki Santala
Järjestöneuvos
Kauniainen  


10.1.2006

Alkaa olla takanapäin !

Järjestöelämään liittyvät edustukseni päättyivät käytännössä joulun alla merimieseläkekassan hallituksen kokoukseen. Tosin yksi hallituksen varajäsenyys kestää vielä kolme vuotta; mutta kyllä sekin siitä !

Roolin vaihto aktiivitoimijasta seuraajaksi näkyy myös tällä palstalla. Pj-kannanotot ovat takanapäin ja oloneuvoksen aivoitukset meneillään. Muut kantavat huolta nyt liiton toimista; tuntuu oudolta.

Mitään viljelysuunnitelmaa ei tälle palstalle ole. Eiköhän se luonnostaan pukkaa jotakin pinnalle.

Olen väsäillyt näitä Setelin sivuja vuodesta 1995 lähtien. Olimme Rytsölän poikien dlc-firman aivan ensimmäisiä asiakkaita; joku lukkofirma oli meitä edellä. Ay-järjestöistä olimme kärjessä ja jäsentemme on-line-liittyminen oli aivan uutta. Pioneeritouhussa on aina omat muttansa, niin tässäkin.

Tuolloin sivut tehtiin väritystä myöten merkki merkiltä. Oppikirjat olivat samaa tasoa. Samoin serverit. Intoa silti riitti.

Rytsölän poikien dlc:n kanssa oli erittäin, erittäin suuria ongelmia. Yhteyttä sai yrittää tuntikausia; jos sai ollenkaan. Syynä oli aina "tilattuja linjoja ei ole vielä saatu" tai muuta vastaavaa. Yhteysyritysten ennätykseksi taisi jäädä 11 tunnin soittelu yhteen menoon. Vaati pitkää pinnaa.

Mutta nythän on kaikki toisin. Netti on kaikilla ja kaikessa. Ja jokainen on omansa webmaster. Valot vilkkuvat, pinta kiiltää ja luukut ovat auki yötä päivää. Tuutista löytyy mitä ikinä mieleen tuleekaan. Tarvitsit tai et. Nälkä vielä kasvaa syödessä. 

Roolinvaihto merkitsee myös webmaster-harrastuksen (kirjaimellisesti) jättämistä muille. Vaikka ei sillä työajan kanssa ole ollut mitään tekemistä tähänkään asti, niin aikansa kutakin. Siivosin vielä lähtiäisiksi vähän etusivua ja pyyhin pölyt sieltä täältä; silmänlumeeksi toki; ettei tahraannu ;-))

Toivotan nörteille antoisaa surffailua !

Heikki Santala


30.11.2005

KIITOKSET !

Tasavallan presidentin myönnettyä minulle 25.11.05 järjestöneuvoksen arvonimen kiitän lämpimästi kaikkia hakemukseen osallistuneita järjestöjä ja yksittäisiä jäseniä.

Mielestäni arvonimen myöntäminen osoittaa samalla, että työ pienessä järjestössä on yhtä lailla yhteiskunnallisesti arvokasta ja merkittävää kuin suuremmissakin.

On ollut unohtumatonta saada olla tekemässä antoisaa järjestötyötä jäsenistön, monien hallitusten ja työtovereiden kanssa.

Kiitän vielä teitä kaikkia hyvästä yhteistyöstä !

Parhain ay-terveisin,

Heikki Santala


20.4.05

Hyvä ystävä !

Ammattijärjestötehtäväni ovat nyt takanapäin ja Oloneuvoksen viranhoito aluillaan.

Lähes 40 ay-vuoden aikana ystäviä ja tuttavia on luonnollisesti ollut mahdollisuus saada suuri määrä. Kaikkia ei voi henkilökohtaisesti tavoittaa.

Kiitänkin tässä Sinua ja kaikkia teitä vaiherikkaista ja antoisista vuosista !

Lopullisia jäähyväisiä ei nyt kuitenkaan heitetä; pari kirjaa on tekeillä. Kiviä ei ole tarkoitus jättää kääntämättä; voi olla, että vielä tavataan ;-))

Parhain terveisin,

Heikki Santala, 
ex-pj.


Kysymys perustus
lakituomioistuimesta 
22.1.06
Aiempia kirjoituksia
2004-2005
Aiemmat tiedotteet