Päivitetty 12.3.2009                             

etusivulle...               

Huom!  Blogin-pito siirtynyt 2013 : http://heikkisantala.puheenvuoro.uusisuomi.fi

 BLOGIT                                                    
  
Eläkejupakka nosti profiilia 


 

      Heikki Santala 

          0400-801141 
 
heikki.santala@netti.fi

Vetoomus presidentille
13.11.2007 
  

Tehy-laki loukkaa
perustuslakia
12.11.2007
  

Vaalituloksesta
yleislakkouhkaan
2.4.2007

"Alkaa olla takanapäin"
Santalan puhe 30.11.05

Kysymys perustus
lakituomioistuimesta 
22.1.06

Aiempia kirjoituksia
2004-2005

Aiemmat tiedotteet

12.3.2009

 Ay-liikkeen tuhannen taalan paikka

Parin vuoden takaisesta eduskuntavaalien tuloksesta oli odotettavissa - kuten tällä palstalla tuolloin ennakoitiin -
ay-liikkeen ja palkansaajien ahdingon kasvaminen ja yhteenotto porvarihallituksen kanssa ennen pitkää, aina
yleislakkouhkaan asti; pienemmistä kähinöistä puhumattakaan. Ja niinhän siinä kävi.

Kun työnantajaleiri vielä lisäksi julisti tupo-suhteet päättyneiksi,  niin ay-liikkeellä oli sormi suussa. Oltiin vain
ja ikäänkuin odotettiin jotakin. Eivät sentään toki aivan kaikki; Tehy operoi ja onnistui toheloimaan aikaan
pakkotyölain, sopimuskauden parin kympin ekstrakorotuksella. Sääli höynäytettyjä tehyläisiä !

EK käytti ay-liikkeen ahdinkoa hyväkseen ja ajoi miljardin euron työnantajien Kela-maksut veronmaksajien
- pääosin palkansaajien - maksettaviksi. Tätä kutsutaan sosiaali-tupoksi ! Mutta ei tässä vielä kaikki.

Pääministeri Matti Vanhanen oli puolestaan tolaltaan kokoomuslaisten hurmoksesta ja keksi hiihtolenkillä
- kuten Kekkonen aikanaan - nostaa itsensä kerta heitolla kansakunnan kaapin päälle. Pari vuotta jokaisen
eläkeikään lisää; tuosta vaan ja imago hurahtaa huippuunsa ! Metsään ja päin mäntyä haave meni oikein rytinällä.

Tämä oli ay-kenttäväelle, ja muullekin väelle, liikaa. Vanhasen hölmöily tarjosi ay-liikkeelle, kuin lautasella
tuhannen taalan paikan nostaa profiiliaan. Tätä tilaisuutta ei voinut ryssiä; odotus päättyi yllättäen.
Yleislakkouhan alla Vanhasen hallitus veti esitystään jäihin. Hallituksen  perääntyminen on ay-liikkeen
uskottavuuden kannalta yhtä selvä voitto, kuin se on Vanhaselle henkilökohtainen tappio. Mutta tuskin se tähän jää.

Eläkeuudistuksen hoitaminen Jukka Rantalan työryhmässä ei takuulla ole yksinkertainen asia, Vanhasen
hampaankoloon jäi kyllä muutakin kuin uuniperunaa. Ei pidä nuolaista ennen aikojaan.

Vaalikautta on vielä parisen vuotta jäljellä. Eläkekiista on täysin levällään ja monta muuta hanketta vireillä.
Olisi naivia luulla, että porvarihallitus ja -eduskunta olisivat nyt hyvää pataa ay-väen kanssa, ja kaunat haudattu.

Uusi ja sittemmin todellinen koitos on hyvinkin todennäköinen viimeistään ensi vuoden alussa. Saa nähdä !


12.2.2009

Perusoikeuksien turvaksi tarvitaan perustuslakituomioistuin

Perustuslain 22 §:n mukaisesti :

"Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen."


Eduskunnan lainsäätäjänä tulisi tätä nyt tietenkin ensimmäisenä noudattaa !

Perusoikeuksiin puuttumiset; muutokset ja rajaukset, tulee perustuslain mukaan säätää perustuslain
säätämisjärjestyksessä; eli joko jättää ehdotus lepäämään yli vaalien (2/3), tai kiireellisenä (5/6 enemmistö).

Lex Nokiassa puututaan selvästi perustuslain 10 § yksityisyyden suojaan.  Mutta mitä tapahtuu eduskunnassa !

Hallitus on esittänyt tavallista säätämisjärjestystä: enemmistö riittää ! Perustuslakivaliokunta esittää samaa.

KUN hallituspuolueilla on eduskunnassa enemmistö, ja kun se riittää säätämisjärjestyksestä päättämiseen ,
niin hallituspuolueet voivat siten oppositiosta välittämättä ajaa läpi perustuslain säännöksiä loukkaavia lakeja !
Lex Nokia on siitä räikeä esimerkki. Se edustaa nykyistä poliittista suuntaa. Ellei tämä ole likaista politiikkaa,
niin mikä sitten on ?
Ja kun vielä ay-liikekin on hanketta tukemassa, niin on siinä ihmettelemistä !

Media tulvillaan Lex Nokiaa !

Mediassa, erityisesti nettipalstoilla, käydään vilkasta keskustelua ns. Lex Nokiasta ja siinä yhteydessä perustuslain
valvontavallasta ja perustuslakituomioistuimen tarpeellisuudesta Suomessa.

On muun muassa esitetty, että perustuslain 106. pykälän muuttaminen (valvonnan lisäämiseksi) olisi halvempi
ratkaisu kuin uuden perustuslakituomioistuimen perustaminen. Eli raha olisi tärkeintä. Lex Nokiaa parhaimmillaan!

Kannanotot perustuslakituomioistuimen puolesta lisääntyvät jatkuvasti valtiosääntö- ja perusoikeusasiantuntijoiden
keskuudessa. Poliittinen mädännäisyys Lex Nokian yhteydessä on herättänyt myös meitä tavallisia lainkuluttajia
sankoin joukoin. Loukkaahan urkintalaki perustuslain 10 §:n oikeuksistamme erityisesti yksityisyyden suojaa;
viestinnän salaisuutta, yksityiselämää ja kotirauhaa.

Perustuslakituomioistuimesta on käyty ennenkin jonkin verran keskustelua. Esimerkiksi erityisasiantuntija
Jaakko Ylitalo
Lapin yliopistosta kritisoi perustuslakivaliokuntaa oikeuskanslerin virkatoimien lainmukaisuuden
tutkimista koskevista kannanotoista 2006.

"Perustuslakivaliokunnan jäsenet ovat joko entisiä tai potentiaalisia tulevia ministereitä. Onko niin, että
perustuslakivaliokunta on niin kiinni päivän politiikassa, että se ei ole kykenevä tutkimaan johtavien poliitikkojen
ja oikeuskansleri toiminnan lainmukaisuutta. Jos näin on, niin perustuslakituomioistuin on Suomessa välttämätön.”
Ylitalon toteamus on erittäin aiheellinen, myös Lex Nokian kohdalla.

Perustuslain laillisuusvalvontaa koskeva 106. pykälä ”Perustuslain etusija”  jo nykyiselläänkin antaa tuomioistuimille
perustuslain valvontavaltaa ja tosiasiassa perustuslakituomioistuimelle kuuluvaa toimivaltaa :

Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännösten soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa
perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.”

Korkein oikeus teki tämän mukaisen ennakkopäätöksen tuomiollaan KKO 2004:26. KKO antoi etusijan
perustuslain 15. pykälälle (omaisuuden suoja) ja sivuutti rakennussuojelulain 9. pykälän säännöksen.
KKO siis käveli eduskunnan ja perustuslakivaliokunnan yli.

Perustuslain valvonta tuomioistuimissa ja perusoikeuksien suoja näyttäsi siten olevan kunnossa.

Tuomioistuimissa tätä oikeutta; paremminkin velvoitetta, käytetään kuitenkin kitsaasti ja pitäydytään yleensä
perustuslakivaliokunnan ennakkolausunnossa; vaikka perustuslaki esitöineen ei sitä vaadi. Syynä saattaa hyvinkin
olla tuomioistuimen asiantuntemuksen vaje.

Kun perustuslain säännösten kanssa ristiriidassa olevia tavallisia lakeja suolletaan eduskunnan kulloisenkin
kokoonpanon ja poliittisen suuntauksen mukaan - Lex Nokia hyvänä esimerkkinä -, niin perustuslain valvonta tulisi
siitä kokonaan erottaa. Nykyiset tuomioistuimet eivät ole siihen kyenneet.

Perusoikeuksien suojaamiseen poliittisilta kähminnöiltä tarvitaan perusoikeusasiantuntemukseen keskittyvä
perustuslakituomioistuin. Se kuuluu länsimaiseen sivistykseen ja oikeusvaltioon.


 

23.11.07

Paljon porua, vähän villoja

TEHY vaati sairaanhoitajien palkkoihin tuplakorotusta muiden järjestöjen kaudelle 1.10.2007-31.1.2010  jo tekemään alan
noin 12 prosentin sopimukseen nähden. Tehyn vaade oli huikeat 24 prosenttia samalle ajalle. Tuloksena osapuolten  omien
ilmoitusten mukaan tulee tehyläisille kauden lopussa 15 euroa kuussa muita enemmän. Peruspalkka on noin 2.500 euroa. 

Tehyn ilmoittama toinen keskeinen vaatimus oli oma sopimusoikeus. Tämä oli yhtä lailla sairaanhoitajia hämäävää kuin
utopistiset palkkaprosentitkin. Sekä kunnallisen virkaehtosopimuslain että työehtosopimuslain mukaisesti työriidan
sovintoesityksestä syntyy sen hyväksymisellä riitapuolten välille itsestään itsenäinen työ- ja virkaehtosopimus, ilman mitään 
sen laajempaa muiden järjestöjen "hyväksymistä".  Suomen Tietoliikennetekniset ry:llä on siitä työtuomioistuimen ennakko-
päätös jo vuodelta 1981; 27 vuotta sitten ! Ja useita itsenäisiä sopimuksia sen jälkeenkin !

Painostuksena Tehy käytti lähes 13.000 sairaanhoitajan joukkoirtisanoutumista, mitään näiden tehtävistä pois sulkematta. 
Irtisanoutumiset todettiin lailliseksi työtaistelukeinoksi. Aiemmista lakoista Tehyllä oli suojelutöihin rajaamisesta karvaat
kokemukset; tehtiin lähes normaalit työt, eikä lakko purrut. - Kansalaisten enemmistö oli nyt sairaanhoitajien puolella.

Kun ei sovittelussa eikä sovintolautakunnassa saatu sopua, eikä Tehy rajannut ketään suojelutöihin, niin tarjosi tämä 
porvarihallitukselle syyn kuin tarjottimella kyykyttää tehyläisiä ja samalla koko ay-liikettä pakkotyölailla. Perustuslain turva
kansalaisten vapauden koskemattomuudesta ja pakkotyön kieltämisestä eivät siinä paljon painaneet; puoluepolitiikka
ja hallituksen koossapysyminen ajoivat eduskunnassa perusoikeuksien ohi.

Pääministeri Matti Vanhanen sai pakkotyölaista suorastaan hurmostilan ja uhkasi koko ay-liikettä uusilla pakkolaeilla.
Ei ole vaikea arvata, että tulilinjalla ovat seuraavina AKT ja merimiehet. Paperiliitto on varmaan myös listalla, kun sen 
sopimuksen aika tulee.

Presidentti Tarja Halonen ilmoitti pohtineensa pakkotyölain panemista pöydälle: ..." perustuslakihan antaisi mahdollisuuden
aikalisään mutta se ei varmaankaan tässä tilanteessa olisi kenenkään kannalta hyväksi."  

Pakkotyölaki
on sen sijaan erityisen hyväksi Matti Vanhasen työreformille, ay-toimintaoikeuksien riisumiselle ja porvarilliselle
ideologialle yleensä. Kansan kahtia jakaminen jatkuu ja kiihtyy. Tehy-kohua monin verroin ravisuttavampi yhteenotto on
odotettavissa. Nykyistä vaalikautta on vielä kolme vuotta edessä.

Vaikka porvarihallituksen hyökkäys ay-liikettä kohtaan olikin odotettua (ks. alta) , niin kyllä se silti yllätti. Työntekijöiden 
vapautta ja pyhänä pidettyä työtaisteluoikeutta - pakkotyötä vastaan - on röyhkeästi loukattu. Ei se näin voi jatkua, eikä 
jäädä tähän.


Vetoomus

ARVOISA TASAVALLAN PRESIDENTTI TARJA HALONEN

Tämän tiistai-aamun (13.11.) tietojen mukaan eduskunta olisi hyväksymässä niin sanotun Tehy-lain hallituksen esityksen mukaisena.

Lakiesityksen voidaan toteutuessaan perustellusti katsoa loukkaavan ihmisoikeuksia ja olevan Suomen hyväksymien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten, kuten pakkotyön kieltävän sopimuksen vastainen.

Tarkemmin olemme perustelleet näkemyksemme blogissamme : http://www.heikkisantala.fi/Santalan%20blogi

Teidät Arvoisa Tasavallan presidentti tunnetaan vankkana ihmisoikeuksien puolustajana.

Kunnioittaen vetoammekin Teihin perus- ja ihmisoikeuksien loukkaamattomuuden puolesta.

Kauniaisissa 13. marraskuuta 2007
Kunnioittaen
Heikki Santala
Järjestöneuvos
Kauniainen


Tehy-laki
12.11.2007

TEHY-LAKI loukkaa ihmisoikeuksia

Tasavallan presidentti Tarja Halonen jätti valtioneuvoston pöytäkirjaan lausuman antaessaan ns. Tehy-lain eduskunnalle.

Presidentti kiinnitti huomiota lain hätäiseen valmisteluun, ilman laajapohjaista lainvalmistelua.
Toiseksi presidentti Halonen painotti Suomen tekemiä ihmisoikeussopimuksia.
Kolmanneksi presidentti pyysi eduskuntaa erityisesti arvioimaan lakiesityksen perustuslainmukaisuuden.

Erittäin kokeneena entisenä työmarkkinajuristina ja ihmisoikeuksien vankkumattomana kannattajana ja puolustajana on presidentin lausumalla asemansa lisäksi erityisen suuri ammatillinen painoarvo. On vaikea uskoa, että presidentti Halonen sallisi perusoikeuksia loukattavan myöskään tässä tapauksessa.

Kun perustuslaillisia oikeuksia
- tässä tapauksessa ihmisoikeuksia - aiotaan rajoittaa, eli loukata, niin kyllä se ehdottomasti vaatisi laajan parlamentaarisen lainvalmistelun. Nyt se on huitaistu kasaan. Ay-liikkeen tulisi tähän laajasti puuttua. Pahaa kuitenkin pelkään, että järjestöpoliittisista syistä ei näin käy, häpeäksi ay-liikkeelle. Tässä Super jo näytti tahriintuneet karvansa.  Kansalaisten suuri enemmistö kuitenkin on tehyläisten takana. 

Suomi on saattanut voimaan lukuisan määrän kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, joihin presidentti Halonen viittasi. Yksi tässä tapauksessa keskeinen on pakkotyön kieltävä ihmisoikeussopimus; useiden muiden ohessa. Tätä ihmisoikeussopimusta ollaan nyt aivan selvästi loukkaamassa. Lisäksi tulee tietenkin Suomen perustuslain perusoikeuksien, kuten tasavertaisuus, loukkaukset.

Kolmantena presidentti Tarja Halonen puuttui tehy-lakiesityksen perustuslainmukaisuuteen. Tavallisena lainkuluttajana ei voi mitenkään hyväksyä, että perustuslaillisia oikeuksia voitaisiin rajoittaa tavallisella lailla, kuten perustuslakivaliokunta niukalla enemmistöllä on katsonut. 

Hallituksen lakiesityksellä tosiasiassa rajoitetaan räikeällä tavalla myös työtaisteluoikeutta. Räikeys on erityisesti siinä, että työsuhteensa  päättäneitä, ja jopa eläkkeellä olevia, sairaanhoitajia määrättäisiin valikoidusti pakkotyöhön. Kun koko kiistassa on kyse vain työmarkkinajärjestöjen välillä sovittavista työsuhteen ehdoista, niin on hallitus asettunut toisen osapuolen, työnantajan leiriin ja yksittäisiä palkansaajia vastaan, sakon uhalla ! Eikö tämäkään herätä ay-keskusjärjestöjä ?

Kun Tehy jäsenineen taistelee käytännössä yksin - ilman ay-liikkeen tukea -  ja kun jopa on vaara, että pakkotyölaki läpäisee eduskunnan hallituspuolueiden äänin, niin viimeiseksi lukoksi jää tasavallan presidentti Tarja Halonen. On äärimmäisen epätodennäköistä, että presidentti Halonen vahvistaisi sellaisen lakiehdotuksen, joka loukkaa perus- ja ihmisoikeuksia ja on lisäksi saatu aikaan ohittamalla perustuslain säätämisjärjestys. 

Presidentti Tarja Halonen, jättäessään Tehy-lain vahvistamatta, voi olla vakuuttunut siitä, että suuri kansalaisten enemmistö on häntä siinä tukemassa.

Heikki Santala
järjestöneuvos
Kauniainen


Vaalituloksesta yleislakkouhkaan
2.4.07
Erkki Tuomioja SDP:n puheenjohtajaksi !
  

Vaalitulosta seuraa yleislakkouhka

Eduskuntavaalien tulos ei ollut mikään suuri yllätys; päinvastoin. SDP:n rökäletappiota kylläkin syvensi viimeisten paikkojen menetys. Mutta romahdus oli odotettu. Puoluejohdon selitykset, ettei vaalisanomaa saatu perille ja että mainontakaan ei mennyt nappiin, ovat täyttä roskaa. Syyt ovat paljon syvemmällä. Puolueen sanoma on mennyt kannattajille oikein hyvin perille. Juuri sen takia jäätiinkin kotiin.

Paavo Lipposen kauden alusta lähtien puolue on ollut pahasti eksyksissä siitä mitä varten se on olemassa. Tarkoitus on muistettu ehkä juhlapuheissa, ei aina niissäkään. Puolue on ollut enemmänkin suurpääoman kuin vähäväkisten ja palkansaajien asialla. Eero Heinäluomasta ei näytä olevan suunnan muuttajaksi. Nyt on kuitenkin tekojen muutoksen aika; vihdoin viimein ! Esimerkiksi kelpaa Rafael Paasion toiminta 1960-luvulla. Nyt on Erkki Tuomiojan aika palauttaa puolue juurilleen !  Heinäluoman olisi syytä jo ennen ensi vuoden puoluekokousta hakeutua muihin töihin.

Vaalituloksesta seuraa väistämättä palkansaajien ja ay-liikkeen ahdingon kasvaminen. Ystäviä oli kyllä ennen vaaleja. Kokoomus onnistui bluffauksessaan täydellisesti; parisen viikko vaaleista ääni on jo aivan toinen. Tästä ei voi seurata muu kuin yhteenotto; aivan samalla tavalla kuin Esko Ahon hallituksen aikaan. Silloin oltiin ajamassa Matti Vanhasen käsialaa ollutta työreformia läpi. Porvarihallitus ja työnantajaleiri joutuivat siitä silloin vetäytymään, mutta Lipposen ja Vanhasen hallitukset ovat sen - ay-liikkeen seuratessa sivusta - lähes sellaisenaan jo toteuttaneet. Lisää kyykytystä vaaditaan. Tilanne on otollinen.

Vaikka ammattiyhdistysliike - tai ainakin osa siitä - on yhä useampien mielestä rähmällään tai saamaton, niin on kuitenkin syytä uskoa, että kovan uhan edessä se vielä kokoaa voimansa. Tässä voi ottaa esimerkkiä Merimies-Unionista ja AKT:stä. Eikä sak-laisesta kentästä ote liene kadonnut, vaikka Jouko Ahonen paperimiehineen jäikin taannoin yksin. Yhteinen uhka kyllä yhdistää.

STTK:ssa tilanne on kiharampi. Sosialidemokraatti Mikko Mäenpää on siellä porvariston vanki. Asetelma keikahti päälaelleen TVK:n konkurssilaisten myötä, tosin jo ennen Mäenpään kautta. STTK:n selkeä ay-linja meni saman tien. Tämähän riitti aikanaan Teknisten liitolle, nykyiselle Toimihenkilöunionille, puheenjohtajavaihtoineen. Pj. Antti Rinteellä on niin paljon henkilökohtaista pelissä, että odotettavissa on liikehdintää; STTK:n puheenjohtajuus ei taida riittää. Nähtäväksi jää.

Akavasta ay-liikkeenä ei ole paljon kertomista. 

Yhteiskunnallinen kehitys on meillä pitkälti 1930-luvun ja sitä edeltäneiden tapahtumien kaltainen. Esimerkiksi ns. maakuntajoukot ja suojeluskunnat ovat yksi yhteen. Pieni ero on vain siinä, että nyt valtiovalta on avoimesti mukana ja sitä tukemassa. Mitä varten ja ketä vastaan nämä joukot on tarkoitettu ? Puolustusvoimien lippuparaatissa Vaasassa viime vuonna Etelä-Pohjanmaan maakuntajoukkojen kauhavalainen päällikkö vastasi tv-uutisissa:  "Vilppulan sankariteot velvoittavat !" Asia ei jäänyt vähääkään epäselväksi. On tietenkin sellaisia, joita on höynäytetty tällaisiin maakuntajoukkoihin; mutta vielä huolestuneempi pitää olla niiden osalta, jotka ovat mukana tieten tahtoen! Hankkeen isä, puolustusministeri Seppo Kääriäinen, tai kukaan muukaan vastuullinen ei ole Etelä-Pohjanmaan maakuntajoukkojen ilmoitettua tarkoitusta oikonut. 

Luokkayhteiskunta on tosiasia. Eturistiriidat kasvavat ja kärjistyvät. Pahalta näyttää !


9.2.2006

Korkein oikeus on ylin perustuslain tulkitsija
Erityisasiantuntija Jaakko Ylitalo Lapin liitosta kysyi tarvitaanko Suomessa sittenkin perustuslakituomioistuin (HS 18.1.).
   Vastasin kysymykseen osaltani kirjoituksessani "Tuomioistuimilla on jo käytössään perustuslakituomioistuimen toimivaltaa" (HS 2.2.).
   Totesin, että perustuslain 106. ja 107. pykälien mukaisesti tuomioistuimen on annettava perustuslain säännökselle etusija, jos asiassa sovellettavan lain säännös on perustuslain kanssa ilmeisessä ristiriidassa. Tämä siitä riippumatta, onko perustuslakivaliokunta lausunut ko. laista jotain vai ei.
   Tähän perustuen katsoin, että tuomioistuimilla on jo nyt perustuslain valvontavaltaa ohi ja yli perustuslakivaliokunnan. Eli ylin perustuslain tulkitsija on tuomioistuin; viime kädessä korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus; ei perustuslakivaliokunta, kuten yleisesti väitetään. Esimerkkitapaus puuttui kirjoituksestani.
   Heti kirjoitukseni jälkeen totesin, että korkein oikeus on tehnyt 106. pykälän soveltamisessa ennakkoratkaisun tuomiollaan KKO 2004:26.  Siinä KKO antoi etusijan perustuslain 15. pykälälle (omaisuuden suoja) ja sivuutti rakennussuojelulain 9. pykälän säännöksen. Kaiken lisäksi perustuslakivaliokunta oli  lausunnossaan päinvastoin katsonut, ettei lain säännös ollut ristiriidassa perustuslain tarkoittaman omaisuuden suojan kanssa.
   Korkein oikeus siis toteutti perustuslaillista toimivaltaansa; sovelsi perustuslain säännöstä ja ohitti eduskunnan säätämän tavallisen lain, siitäkin huolimatta, että perustuslakivaliokunta oli katsonut sen perustuslain mukaiseksi. Näin juuri kirjoituksessani oletinkin tapahtuvan.  
   KKO:n ennakkoratkaisun jälkeen ei pitäisi olla epäselvää, etteikö tuomioistuin ole perustuslain viimeinen eli ylin tulkitsija; ei perustuslakivaliokunta.
   Hallintotiet. maisteri Anssi Törmälä ja ylioppilas Tuomo Lukkarinen Joensuusta väittävät kuitenkin toisin teilatessaan kirjoitukseni (HS 9.2.).
   Maisteri Törmälän ja ylioppilas Lukkarisen päinvastaisista väittämistä totean vain, että kirjoitukseni ydin, eli kysymys perustuslain ylimmästä tulkitsijasta, on täysin KKO:n ennakkoratkaisun mukainen, eikä väittämillä muuksi muutu.
    Mitä vielä tulee taannoisen rajavartijalakon kaavaillusta rajoittamisesta tai kieltämisestä, niin siinä on syytä ensimmäisenä ottaa huomioon perustuslain takaamat kansalaisen perusoikeudet "Ihmiset ovat yhdenvertaiset lain edessä". Samoin perustuslain veroiset ihmisoikeussopimukset; kuten pakkotyön kielto ja monet muutkin sopimukset.
   Perusoikeuksiin kajoaminen ei nyt sentään ole vain joku lainsäädäntötekninen kysymys, kuten Törmälä ja Lukkarinen väittävät. Ja ellei Suomen laki ja oikeuskäytäntö riitä, niin turvaa on haettavissa esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta. Kuten monet ovat menestyksellä hakeneetkin.
Aiheetta enempään.
Heikki Santala
Järjestöneuvos
Kauniainen
  

Medialle

22.1.2006

TUOMIOISTUIMILLA ON JO PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN TOIMIVALTAA 

   Erityisasiantuntija Jaakko Ylitalo Lapin liitosta kysyi HS:ssa 18.1. tarvitaanko Suomessa perustuslakituomioistuinta; aiheena perustuslakivaliokunnan mietintö oikeuskanslerin virkatoimien laillisuuden tutkimisesta. 

   Ylitalo toteaa valiokunnan perustaneen mietintönsä "oikeuskanslerin jälkiselvittelyyn ja parin poliitikon subjektiivisiin todistuksiin. Mietinnön sisältö on myös hämmentävä." Tuomioistuimissa johtopäätökset sen sijaan tehdään objektiivisiin tosiasioihin perustuen. 

   "Perustuslakivaliokunnan jäsenet ovat joko entisiä tai potentiaalisia tulevia ministereitä. Onko niin, että perustuslakivaliokunta on niin kiinni päivän politiikassa, että se ei ole kykenevä tutkimaan johtavien poliitikkojen ja oikeuskanslerin toiminnan laimukaisuutta. Jos näin on, niin perustuslakituomioistuin on Suomessa välttämätön." Näin tosiaan on. Tuorein tapaus on ns. kriisinhallintalain käsittelyn politisoituminen perustuslakivaliokunnassa. 

  Nykyisen perustuslain laillisuusvalvontaa koskeva 106 pykälä "Perustuslain etusija" tosiasiassa antaa jo tuomioistuimille perustuslakituomioistuimelle kuuluvaa tuomiovaltaa : "Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle."  Sama määräys toistetaan 107 §:ssä asetuksen tai muun lakia alemman säännöksen osalta. Näiden pykälien soveltamisesta tuomioistuimissa ei kuitenkaan vielä ole yhtään oikeustapausta. Taannoista rajavartiolakkoa rajoittavan tai kieltävän poikkeuslakihankkeen yhteydessä ristiriita olisi erittäin todennäköisesti jouduttu selvittämään; eli yksilöoikeuksiin kaavaillut rajoitukset suhteessa perustuslain ihmisoikeussäännöksiin.

  Etusijan antaminen perustuslaille tarkoittaa sitä, että tuomioistuimen on sovellettava ristiriitatilanteessa tavallisen lain sijasta perustuslain säännöstä; riippumatta siitä onko perustuslakivaliokunta lausunut laista jotain vai ei. Tämä onkin kansalaisten oikeusturvan kannalta välttämätöntä. Tuomiovaltaa ei voida alistaa politiikan välineeksi. Parhaiten oikeusturva toteutuu erottamalla säädäntävalta ja tuomiovalta kokonaan toisistaan. Tähän tarvitaan perustuslakituomioistuinta. 

 Perustuslakivaliokunnan tulee antaa pyydettäessä lausunto lakiehdotusten perustuslainmukaisuudesta, ja samoin suhteesta ihmisoikeussopimuksiin. Mitään sitovuutta lausunnoille ei perustuslaissa ole annettu. Siihen perustuen tuomioistuimilla on jo nyt perustuslain valvontavaltaa ohi ja yli perustuslakivaliokunnan. Tämä on tietenkin selvä uhka valiokunnan statukselle. Tämänkö takia asiasta vaietaan ja annetaan ymmärtää valiokunnan ylin valta ?  

 Tuomioistuimissa ei siis ole vielä ollut esillä ainuttakaan tapausta, jossa 106 pykälää olisi jouduttu soveltamaan, eli noudattamaan vain perustuslakia, ja siten ohittamaan eduskunnan säätämä tavallinen laki. Kun tällainen ensimmäinen tapaus tulee, niin ei ole vaikea ennustaa sen aiheuttavan melkoisen hälyn ja poliittisen kädenväännön perustuslakituomioistuimen perustamisesta Suomeen. 

Heikki Santala
Järjestöneuvos
Kauniainen  


10.1.2006

Alkaa olla takanapäin !

Järjestöelämään liittyvät edustukseni päättyivät käytännössä joulun alla merimieseläkekassan hallituksen kokoukseen. Tosin yksi hallituksen varajäsenyys kestää vielä kolme vuotta; mutta kyllä sekin siitä !

Roolin vaihto aktiivitoimijasta seuraajaksi näkyy myös tällä palstalla. Pj-kannanotot ovat takanapäin ja oloneuvoksen aivoitukset meneillään. Muut kantavat huolta nyt liiton toimista; tuntuu oudolta.

Mitään viljelysuunnitelmaa ei tälle palstalle ole. Eiköhän se luonnostaan pukkaa jotakin pinnalle.

Olen väsäillyt näitä Setelin sivuja vuodesta 1995 lähtien. Olimme Rytsölän poikien dlc-firman aivan ensimmäisiä asiakkaita; joku lukkofirma oli meitä edellä. Ay-järjestöistä olimme kärjessä ja jäsentemme on-line-liittyminen oli aivan uutta. Pioneeritouhussa on aina omat muttansa, niin tässäkin.

Tuolloin sivut tehtiin väritystä myöten merkki merkiltä. Oppikirjat olivat samaa tasoa. Samoin serverit. Intoa silti riitti.

Rytsölän poikien dlc:n kanssa oli erittäin, erittäin suuria ongelmia. Yhteyttä sai yrittää tuntikausia; jos sai ollenkaan. Syynä oli aina "tilattuja linjoja ei ole vielä saatu" tai muuta vastaavaa. Yhteysyritysten ennätykseksi taisi jäädä 11 tunnin soittelu yhteen menoon. Vaati pitkää pinnaa.

Mutta nythän on kaikki toisin. Netti on kaikilla ja kaikessa. Ja jokainen on omansa webmaster. Valot vilkkuvat, pinta kiiltää ja luukut ovat auki yötä päivää. Tuutista löytyy mitä ikinä mieleen tuleekaan. Tarvitsit tai et. Nälkä vielä kasvaa syödessä. 

Roolinvaihto merkitsee myös webmaster-harrastuksen (kirjaimellisesti) jättämistä muille. Vaikka ei sillä työajan kanssa ole ollut mitään tekemistä tähänkään asti, niin aikansa kutakin. Siivosin vielä lähtiäisiksi vähän etusivua ja pyyhin pölyt sieltä täältä; silmänlumeeksi toki; ettei tahraannu ;-))

Toivotan nörteille antoisaa surffailua !

Heikki Santala


30.11.2005

KIITOKSET !

Tasavallan presidentin myönnettyä minulle 25.11.05 järjestöneuvoksen arvonimen kiitän lämpimästi kaikkia hakemukseen osallistuneita järjestöjä ja yksittäisiä jäseniä.

Mielestäni arvonimen myöntäminen osoittaa samalla, että työ pienessä järjestössä on yhtä lailla yhteiskunnallisesti arvokasta ja merkittävää kuin suuremmissakin.

On ollut unohtumatonta saada olla tekemässä antoisaa järjestötyötä jäsenistön, monien hallitusten ja työtovereiden kanssa.

Kiitän vielä teitä kaikkia hyvästä yhteistyöstä !

Parhain ay-terveisin,

Heikki Santala


20.4.05

Hyvä ystävä !

Ammattijärjestötehtäväni ovat nyt takanapäin ja Oloneuvoksen viranhoito aluillaan.

Lähes 40 ay-vuoden aikana ystäviä ja tuttavia on luonnollisesti ollut mahdollisuus saada suuri määrä. Kaikkia ei voi henkilökohtaisesti tavoittaa.

Kiitänkin tässä Sinua ja kaikkia teitä vaiherikkaista ja antoisista vuosista !

Lopullisia jäähyväisiä ei nyt kuitenkaan heitetä; pari kirjaa on tekeillä. Kiviä ei ole tarkoitus jättää kääntämättä; voi olla, että vielä tavataan ;-))

Parhain terveisin,

Heikki Santala, 
ex-pj.

etusivulle...